perjantai 4. heinäkuuta 2014

~Desucon 6.-8.6.2014



Heipä hei!
Tälläkertaa olisi tarkoitus kirjoitella Desuconin kuulumisista. ^^
Pahoitteluni postauksen viivästymisestä. Onnistuin saamaan itseni kipeäksi heti desuconin jälkeen, osan ajasta tietokone ei ollut käytettävissäni ja sitten on vielä lisättävä tähän listaan oma laiskuus sekä muut henkilökohtaistet yllättävät tapahtumat. Videon onnistuin tekemään hyvin nopeasti valmiiksi, mutta postauksen tekemisessä tuntuu aina vierähtävän enemmän aikaa, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Mikäli siis haluat nähdä pikaisempaa materiaalia conista kannattaa vilkaista You Tube kanavani. En voi taata että videoita tulee olemaan joka conista tai että ne tulevat nopeammin kuin postaukset, mutta näillä näkymin asia on näin.
Mutta takaisin Desuconiin: Lähdin ihan iloisin fiiliksin tapahtumaan ja helpottuneena siitä että olin kuin olinkin saanut asuni valmiiksi ajoissa, vaikka se ei onnistunutkaan aivan toivotulla tavalla. Viikon kiireisen asun eteen raatamisen jälkeen olisin kyllä varmaan ylpeänä pitänyt päälläni perunasäkkiäkin, mikäli se olisi ollut työni tulos ^^'' Tälläkertaa en laita kuvia cossin rakentamisesta sillä suurimmat siihen tekemäni asiat olivat liivi ja gogglessit. En järkkärillä pahemmin tallentanut materiaalia cosplay asun valmistumisesta. Yritin lähettää kännykkäni kautta sähköpostiini muutamaa kuvaa cossista ja sen etenemisestä, mutta jokin meni pieleen, eikä kuvia saanut lähetettyä. Olen liian laiska yrittääkseni toiste hah :,D

Perjantaina liikuin Cryaotic cossissa, lauantaina hahmona Rabbit bändistä nimeltä Steam Powered Giraffe. Sunnuntaina olin ihan omissa kuteissani.
Niin ja pakko vielä mainita että kipeäksi tulemiseni takia, jouduin jättämään Hypeconin väliin.






Perjantaina liikuskelin conissa Cry:na. Sain vihdoin tuntea sen tuskan minkä Jossu koki Cryaotic:ia cossiessaan. On harvinaisen hankala posettaa kun ei tiedä yhtään minne oikein katsoa tai  kuinka pitää päätä niin että maski näyttää järkevältä (miltä se ei siis esim. ylemmässä kuvassa näyttänyt).
Halusin myös kokeilla talutettavana olemista, sillä tuntui melko turhauttavalta pitää maskia puoliksi kasvojen edessä. No ihan hyvin se kyllä sujui, kunnes yritin laittaa jalkani Sibeliustalon sivuseinämän rappusille. Rappusilla istuskeli kuulemma nuorempaa porukkaa ja näyttivät kuulemma melko säikähtäneiltä, kun yritin heidän päälleen tietämättäni talloa. ^^'

Päädyin myös ConTV:n haastateltavaksi. Itken vieläkin verisiä kyyneliäni siitä. Onnistuin olemaan hyvinkin awkward, enkä osannut vastata kysymyksiin cossaavani henkilön kaltaisesti. Kysymyksen kaikessa normaaliuudessaan onnistuivat olemaan juuri sellasia mihin en Cry:nä osannut vastata :,D. Päähäni pälkähti pari muulle hahmolle ominaista vastausta mutta ei yhtään mikä sopisi Cryaotic:in suuhun. Ohwell...
En ole jälkeempäin edes uskaltanut katsoa haastattelua, mikä siis tubesta löytyy. Liikutin hiireäni videoilla eteenpäin ja huomasin että loppupuolella minäkin ilmestyin kuvaan ja jätin katsomatta suurimman osan videosta.




































Yksi kuva vielä siitä minkänäköisenä liikuin lauantaina coni alueella. Yllättävän monta henkilöä tunnisti hahmoni ja olin siitä iloinen (about ehkä kymmenen henkilöä). Olisin kyllä ollut vielä iloisempi jos asuni olisi oikeasti ollut hieno D:

Mutta tässä olivatkin kaikki Desuconista räpsäistyt kuvat.
Olen hivenen pettynyt itseeni näiden kuvien kanssa. Nykyään minulla tuntuu olevan ongelmana se, että pyydän kuvaa, luvalla räpsäisen sen ja miltei pingon karkuun kuvan ottamisen jälkeen. En käytä tarpeeksi aikaa siihen, että etsisin eri kuvakulmia tai pyytäisin eri poseja, eli panostaisin enemmän kuviin.
Yksi syy tähän on ujouteni, mikä sinänsä on outoa, sillä en koe olevani ujo. Kuulostaa hyvin järkevältä eikö? :D Anna kun yritän hivenen avata tätä asiaa: Tulen normaalisti toimeen monien ihmisten kanssa ilman mitään suurempia ongelmia. En pahemmin pelkää sosiaalista kanssakäymistä, joitakin yksittäisiä hetkiä lukuun ottamatta. Coneissa varsinkin tuntuu että olen vielä normaalia avoimempi ja ehkä jopa puheliaampi. Johtuuko se hyvästä ilmapiiristä ja pitkään ikävöidyistä kavereista vai mistä? Enpä osaa sanoa.
Vaikka olen siis pelottomampi coneissa iskee minuun kauhu kun näen aivan mahtavan cossin ja  haluaisin mennä pyytämään kuvaa. Tämä on yleensä suuri ongelma conin alkupuolella ja yleensä haalenee pois conin edetessä, mutta se on silti ongelmallinen asia minulle. Tästä syystä usein suurimman osan kuvista otan viimeisenä conipäivänä.

Hyvä esimerkki tästä ihmeellisestä ujoudesta löytyy postauksen alkupuolelta eli kuvista joita perjantaina otin. Aivan ensimmäinen postauksen kuva ei ole edes minun ottamani (Monika taisi sen ottaa?) ja seuraavat kuvat tuosta aivan hurmaavasta Anna cossaajasta sain otettua niin että ystäväni raahasivat minut hänen luokseen ja sanoivat että haluaisin hänestä ottaa kuvia.  ^^’
Mutta takaisin tähän kuvaamisen ongelmiin jotka mainitsin aijemmin. Järjestelmäkamerani nykyisellä objektiivilla ja ilman mitään vakainta ei ole kaikkein paras mahdollinen kamera videokuvaukseen. Silti videoin sillä, mikä tuntuu sinänsä tyhmältä. Pidän kuitenkin itse enemmän videoiden katsomisesta ja siitä kuinka niihin saa luotua tunnelmaa erilaisin taustamusiikein.

Suomen coneissa videokuvaus on vielä uusi juttu, mutta sitä on alkanut jo näkymään. U.S.A.:san coneista en ainakaan itse ole onnistunut törmäämään videoon joka olisi koostunut pelkistä kuvista (useimmiten videot on koottu videopätkistä). Tälläisiä videoitahan onnistuu Suomen coneista löytämään helpostikin, varsinkin kun mennään muutama vuosi taaksepäin.

Mutta koska videokuvaus on monille cossaajille vielä tuntematonta aluetta, tuntuu moni olevan vielä hieman hukassa sen suhteen että mitä tehdä. Tästä syystä itse pyydän cosplayaajia pysymään vaan paikallansa posessa, mikä tosin ei ole kaikkein paras vaihtoehto ottaen huomioon kamerani, sillä sen tärinä tuntuu korostuvan kun malli on pelkästään paikoillaan. Mutta vaikka teenkin näin, tuntuu että useat lopettavat liikkumisensa vasta kun kamera on heidän kasvojensa tasolla ^^’.

Tunnen oloni siis typeräksi kun videokuvaan epäoptimaalisilla välineillä, sillä jotkut saattavat odottaa aivan todella hienoa videota, jollaista näillä kalusteilla ei voi oikein saada. En uskalla pyytää toista otosta kovinkaan usein, mikäli ensimmäinen menee pieleen (sama koskee myös valokuvausta). Ainakin omasta näkökulmastani en pistäisi pahaksi jos valokuvaajalta menisi kuvan ottamiseen hieman kauemmin, tai jos tämä pyytäisi eri poseja, saadakseen kuvista mielenkiintoisempia. Uskon että monet ovat tämän asian kanssa samaa mieltä.
Tosin usein paikat ovat melko ahtaita joten on ymmärrettävää, ettei kuvaaja tai kuvattava halua muodostaa kauheaa tukosta, vaikka kuvauspaikka ei olisikaan keskellä sitä kapeinta käytävää. Mikäli kyseessä on ahdas paikka, olisi järkevää pyytää kuvattavaa jonnekin hieman parempaan paikkaan, mutta toisaalta tällöin kuvaajaan kohdistuvat paineet suurenevat, sillä kuvaaminen voi jo tuntua enemmän kunnon photoshootilta. Eikä kaikilla ole edes aikaa tai halua lähteä kauas kaveriporukkansa luota.

Onnistun myös löytämään muita kuvauksellisia ongelmia. Kuvaan joskus hahmoja jotka ovat minulle puolituntemattomia tai täysin tuntemattomia. Jos siis ottaisin videoita cossaajista niin että haluaisin heidän tekevän jotankin, en itse pysty pahemmin auttamaan liikkeiden tms. kanssa sillä en tiedä hahmon/hahmojen luonnetta tai muita heille ominaisia asioita. Osittain tämä pätee myös ihan normaaliin kuvaamiseen ja erilaisten posejen kysymiseen. Kuvattavalla ei välttämättä ole valmiiksi mietittynä kuin 1-2 posea joten useamman kysyminen voi tulla yllätyksenä ja mikäli kuvaaja ei voi auttaa uuden posen keksimisessä, ei siitä minnekään oikein edetä.


Pahoitteluni kauheasta tekstitulvasta. ^^’ Toivottavasti joku sentään jaksaa lukea ja ymmärtää sekavaa selitystäni. Olisi kiva kuulla kommentteja siitä mitä mieltä te olette näistä asioista.

Näkemiin!

"I'll also show you a sweet dream next night"